Proverbs 10

Salomon sananlaskujen toinen osa

Vanhurskaudesta

1Salomon sananlaskut. Viisas poika on isälleen ilo, mutta tyhmä poika on äitinsä murhe. 2Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta. 3Herra ei salli vanhurskaan nähdä nälkää, mutta jumalattomien himon hän työntää luotaan. 4Se, joka laiskasti käyttää kättään, köyhtyy, mutta ahkerien käsi tuo vaurautta. 5Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika nukkuu elonaikana. 6Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattomien suu sisältää väkivaltaa. 7Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa. 8Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta huuliltaan tyhmä joutuu lankeemukseen. 9Se, joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, mutta se, jonka tiet ovat väärät, joutuu ilmi. 10Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja huuliltaan tyhmä kukistuu. 11Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu sisältää väkivaltaa. 12Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset. 13Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta sille, joka on mieltä vailla, kuuluu antaa vitsaa selkään! 14Viisaat tallettavat tiedon, mutta houkan suun lähellä on turmio. 15Rikkaan vauraus on hänen vahva kaupunkinsa, mutta köyhien puute on heidän turmionsa. 16Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman kokoama koituu synniksi. 17Kuria noudattava on elämän polulla, mutta nuhteet hylkäävä eksyy. 18Sen huulilla, joka pitää salavihaa, on valhe, ja se, joka parjausta levittää, on tyhmä. 19Missä on paljon sanoja, siitä ei puutu syntiä, mutta se, joka huulensa hillitsee, on taitava. 20Vanhurskaan kieli on valituinta hopeaa, jumalattomien äly on tyhjän veroinen. 21Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä. 22Herran siunaus tekee rikkaaksi eikä lisää siihen murheita. 23Tyhmälle on iloksi ilkityön tekeminen, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus. 24Se, mitä jumalaton pelkää, kohtaa häntä, mutta se, mitä vanhurskaat haluavat, heille annetaan. 25Tuulispään mentyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti. 26Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjilleen. 27Herran pelko jatkaa elinpäiviä, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät. 28Vanhurskaiden odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu. 29Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio. 30Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät asuta maata. 31Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään. 32Vanhurskaan huulet tietävät, mikä on otollista, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.